Sähkön hinta historia
Sähkön hinnan kehitys — pörssisähkön kuukausikeskiarvot
Sähkön hinta ei ole yksi luku, vaan pitkä sarja tunteja. Kun tunnit lasketaan yhteen kuukausiksi, hajonnan tilalle tulee kuva siitä, mille tasolle pörssisähkön hinta on Suomessa oikeasti asettunut. Tällä sivulla näet Suomen hinta-alueen toteutuneet kuukausikeskiarvot sentteinä kilowattitunnilta arvonlisäveroineen, ja voit verrata sekä kuukausia keskenään että kokonaisia vuosia toisiinsa. Haluatko nähdä hinnan juuri nyt? Katso pörssisähkön hinta tänään tai huomisen hinnat.
Keskiarvo koko jaksolla
7.62 snt/kWh
Halvin kuukausi
2.00 snt/kWh
Heinäkuu 2026
Kallein kuukausi
17.18 snt/kWh
Helmikuu 2026
Sähkön hinta 2026 kuukausittain
Vuoden keskiarvo 7.62 snt/kWh
| Kuukausi | Keskihinta | Halvin tunti | Kallein tunti |
|---|---|---|---|
| Tammikuu | 14.44 snt | 0.90 snt | 44.12 snt |
| Helmikuu | 17.18 snt | 1.29 snt | 82.19 snt |
| Maaliskuu | 3.56 snt | 0.00 snt | 29.56 snt |
| Huhtikuu | 6.33 snt | -0.11 snt | 28.11 snt |
| Toukokuu | 6.89 snt | -1.37 snt | 27.16 snt |
| Kesäkuu | 5.95 snt | -1.26 snt | 31.88 snt |
| Heinäkuu | 2.00 snt | 0.00 snt | 7.77 snt |
| Elokuu | 4.61 snt | 0.00 snt | 25.41 snt |
Mitä sähkön hinnan historia kertoo
Suomessa sähkön hinta muodostuu Nord Poolin päivittäisessä huutokaupassa, jossa myyjien tarjoukset ja ostajien tarpeet kohtaavat tunti tunnilta. Kun katsot yksittäistä tuntia, näet lähinnä sattumaa: tuuli tyyntyi, laitos irtosi verkosta, siirtoyhteys Ruotsiin oli täynnä. Kuukausikeskiarvo suodattaa nämä pois. Se kertoo, mikä oli se taso, jolla sähköä oikeasti ostettiin, ja siksi juuri kuukausiluvut ovat oikea työkalu, kun haluat arvioida oman sopimuksesi järkevyyttä.
Suomen erityispiirre on lämmitys. Iso osa vuosikulutuksesta osuu marraskuun ja maaliskuun väliin, jolloin myös pörssisähkön hinta on korkeimmillaan. Tämä tarkoittaa, että kalenterivuoden yksinkertainen keskiarvo aliarvioi sitä hintaa, jonka sähkölämmitteisen omakotitalon asukas todellisuudessa maksaa. Talvikuukausien painoarvo on hänen laskussaan suurempi kuin kesäkuukausien. Kerrostaloasujalla tilanne on tasaisempi, koska lämmitys tulee usein vastikkeen mukana.
Ydinvoima muutti kuvaa selvästi. Kun Olkiluoto 3 saatiin täyteen tuotantoon, Suomen hinta-alue irtautui aiempaa useammin naapureiden korkeista hinnoista ja nollan lähelle painuvia tunteja alkoi tulla myös keskitalvella. Samaan aikaan tuulivoiman kapasiteetti moninkertaistui. Lopputulos on kaksijakoinen: keskiarvo on laskenut, mutta vaihtelu yksittäisten tuntien välillä on kasvanut. Historian rivit näyttävät molemmat ilmiöt, kun vertaat keskihintaa saman kuukauden halvimpaan ja kalleimpaan tuntiin.
Energiakriisin vuodet kannattaa lukea poikkeuksena, ei ennusteena. Silloin kaasun hinta, Venäjän tuonnin loppuminen ja poikkeuksellinen vesitilanne nostivat koko Pohjolan hintatason tavallista korkeammalle. Se jakso opetti kuitenkin jotain pysyvää: pörssisähkösopimus siirtää riskin asiakkaalle, ja kiinteä hinta siirtää sen myyjälle, joka hinnoittelee riskin sisään. Kumpikaan ei ole ilmainen.
Käytännön vertailu kannattaa tehdä näin. Ota oma vuosikulutuksesi, katso viimeisten kahdentoista kuukauden keskiarvo tästä taulukosta ja lisää siihen myyjän marginaali sekä perusmaksu. Vertaa summaa siihen kiinteään hintaan, jota sinulle juuri nyt tarjotaan. Jos kiinteä hinta on selvästi historian keskiarvon yläpuolella, maksat ennustettavuudesta kalliisti. Jos se on lähellä keskiarvoa, kiinteä sopimus on aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto. Laskurin saat käyttöön sivulla sähkölaskuri, ja ajantasaiset sopimushinnat löytyvät sähkösopimusten vertailusta.
Muista myös, mitä taulukossa ei ole. Luvut ovat pelkkää energian hintaa arvonlisäveroineen. Niiden päälle tulevat myyjän marginaali, kuukausittainen perusmaksu ja siirtomaksu, joka maksetaan omalle verkkoyhtiölle. Siirtomaksu ei muutu, vaikka vaihdat myyjää, ja se on monessa taloudessa lähes yhtä suuri kuin energian osuus. Siksi sähkön hinnan historia kertoo hyvin markkinan liikkeet, mutta oman laskusi loppusumman näet vasta, kun lisäät nämä kiinteät osat mukaan.
Usein kysytyt kysymykset sähkön hinnan historiasta
- Mikä on sähkön hinnan historia Suomessa?
- Pörssisähkön kuukausikeskiarvo on liikkunut Suomessa hyvin laajalla haarukalla. Rauhallisina vuosina keskiarvo on ollut muutamia senttejä kilowattitunnilta, kun taas energiakriisin aikana yksittäisiä kuukausia nähtiin yli 20 sentin tasolla. Tämän sivun taulukot näyttävät toteutuneet kuukausikeskiarvot snt/kWh arvonlisäveroineen.
- Miksi sähkön hinta vaihtelee kuukausittain?
- Hintaan vaikuttavat sää, tuulivoiman tuotanto, ydinvoiman käytettävyys, vesitilanne Pohjoismaissa sekä siirtoyhteydet naapurimaihin. Kylmä ja tuuleton tammikuu nostaa hinnan nopeasti, kun taas tuulinen ja leuto syyskuu voi painaa keskiarvon lähelle nollaa.
- Sisältyykö taulukon hintaan arvonlisävero?
- Kyllä. Hinnat on esitetty sentteinä kilowattitunnilta ja niihin on lisätty 25,5 prosentin arvonlisävero. Luvut eivät sisällä myyjän marginaalia, perusmaksua eivätkä siirtomaksua, jotka tulevat oman sopimuksesi ja verkkoyhtiösi mukaan päälle.
- Kannattaako historiaa käyttää sopimuksen valintaan?
- Historia kertoo, millä tasolla hinta on tyypillisesti liikkunut ja kuinka suuria heilahdukset ovat olleet. Se ei ennusta tulevaa yksittäistä kuukautta, mutta pitkän aikavälin keskiarvo on hyvä vertailuluku, kun mietit kannattaako valita pörssisähkö vai kiinteä hinta.
- Kuinka usein tiedot päivittyvät?
- Kuluvan kuukauden keskiarvo täydentyy päivä kerrallaan ja päättyneet kuukaudet pysyvät ennallaan. Lähde on ENTSO-E Transparency Platformin julkaisema Suomen hinta-alueen tuntihinta.
Lähde: ENTSO-E Transparency Platform, Suomen hinta-alue. Hinnat snt/kWh sisältäen arvonlisäveron 25,5 %. Ei sisällä myyjän marginaalia, perusmaksua tai siirtomaksua.